Muotoiludynastia

Muotoiludynastia

Jos missä tahansa Mazdan yksikössä mainitaan nimi ”Maeda-san”, reaktiot ovat kunnioittavia. Kyseessä on perhe, jonka kaksi viimeisintä sukupolvea on muovannut Mazdan ulkoasua enemmän kuin monet muut, mutta heidän näkemyksensä muotoilusta eivät aina kohtaa. Tämä on tarina erityislaatuisesta muotoilusuvusta.

Kuvittele mielessäsi isä ja poika, joiden nimet ovat Matasaburo ja Ikuo Maeda. Heidän suhteensa on monimutkainen, niin kuin usein käy isien ja poikien välillä. He tuntevat toki molemminpuolista kunnioitusta ja rakkautta, mutta heidän persoonissaan ja maailmankuvissaan on myös perustavanlaatuisia eroja. Heistä vanhempi on koulutukseltaan insinööri ja arvostaa koruttomuutta, mutkattomuutta ja kurinalaisuutta. Hän saa innoitusta saksalaisesta Bauhaus-muotoilusuunnasta ja sen vahvasta keskittymisestä käytännönläheisyyteen. Nuorempi puolestaan on intohimoinen kilpakuljettaja, jota ystävät ja kollegat kutsuvat lempinimellä Speedy. Hän ihailee esineitä, jotka herättävät tunteita ja jotka näyttävät lähes eläviltä. Hänen innoituksensa kumpuaa italialaismuotoilun aistikkuudesta ja luonnon dynaamisesta energiasta.

Ensikatsomalta nämä miehet vaikuttavat jopa toistensa täydellisiltä vastakohdilta. Silti heillä on merkittävällä tavalla jotain yhteistä. Molemmat ovat nimittäin Mazdan legendaarisia autonsuunnittelijoita, joiden ansioihin kuuluu merkin kuuluisimpia malleja. Heidän sukunsa on muotoiludynastia, joka ohjaa Mazdan esteettistä silmää vielä nykypäivänäkin.

Muoto seuraa käyttötarkoitusta

Matasaburo Maeda on kotoisin Hiroshimasta. Hän on ollut itse näkemässä, millainen haastajahenki virisi hänen kotikaupunkinsa raunioista ja kuinka Mazda on vaikuttanut sen jälleensyntymään. Hän aloitti uransa yhtiössä vuonna 1962. Seuraavien 18 vuoden aikana hän eteni Mazdan muotoiluyksikön pääjohtajaksi ja pysyi siinä tehtävässä vuosina 1980–1987. Hänen johtajakautensa jätti Mazdaan jäljen, joka näkyy sen muotoiluajattelussa vielä nykypäivänäkin.

Hän uskoi vahvasti periaatteeseen siitä, että muoto seuraa käyttötarkoitusta. Se oli ohjenuora, jonka hän onnistui siirtämään pojalleen Ikuolle heidän eroavaisuuksistaan huolimatta. Vanhempi Maeda ajattelee, että muotoilu ei koskaan saa olla pelkästään koristeellista. Jokaisella yksityiskohdalla on jokin tarkoitus, ja kaikki tarpeeton on riisuttu pois. Tämä lähestymistapa näkyi esimerkiksi mallissa Mazda 929 HB, jota myytiin vuosina 1981–1986. Vanhemman Maedan muotoilukauden kruununjalokivi oli kuitenkin Mazda RX-7. Tämä klassinen kiertomäntämoottorilla varustettu malli on yhä monen Mazda-fanin suosikki. Matasaburo Maedan mukaan sen tunnusomaiset, selkeät linjat ja virtaviivainen tyylikkyys juontuivat kolmesta periaatteesta: ”Ensiksi etsin parasta tapaa ilmaista kiertomäntämoottorin luonnetta. Toiseksi pyrin parhaani mukaan vähentämään ilmanvastusta. Kolmanneksi halusin RX-7:ään klassisen etukeskimoottorin.”

Kiertomäntämoottorin muoto ja ulottuvuudet antoivat suunnittelijoille mahdollisuuden laskea auton keulaa paljon alemmas kuin tavallisesti. Matala keula ja piilotetut ajovalot antoivat tälle urheiluautolle sen tunnusomaisen ilmeen.

Moottorilla oli erittäin suuri merkitys auton muotoilun kannalta, joten ei ehkä ole ihme, että Matasaburo päätti tuoda insinöörit ja muotoilijat mukaan suunnitteluprosessiin jo sen varhaisessa vaiheessa. Johtajakautenaan suunnitteluyksikössä Maeda kehitti näiden kolmen ryhmän välille yhteistyöjärjestyksen, johon Mazdan nykyinenkin luomisprosessi perustuu.

Isänsä poika kumminkin

Ei ollut mitenkään kiveen kirjoitettua, että Ikuo Maeda seuraisi lopulta isänsä jalanjälkiä. Matasaburo teki innolla tehtävänsä Mazdalla, mutta jätti tiukan pesäeron työn ja kodin välille. ”Sanana ’suunnittelija’ saattaa kuulostaa houkuttelevalta, mutta se on uuvuttavaa työtehtävä. En koskaan tuonut töitä kotiin”, vanhempi Maeda muistelee. Nuorella Ikuo Maedalla ei itse asiassa ollut aluksi minkäänlaista mielenkiintoa autonsuunnittelu-uralle, vaikka hän ihaili autoja ja etenkin kilpa-autoja jo varhain. Ikuon mukaan vuonna 1971 julkaistu, Steve McQueenin tähdittämä elokuva Le Mans herätti hänen kiinnostuksensa autoteollisuutta kohtaan, ei hänen isänsä. ”Silloin päätin, että haluan töihin autoteollisuuteen”, Maeda sanoo.

Nuori Ikuo Maeda aloitti teollisen muotoilun opinnot Tokion teknologiainstituutissa, mutta käytännössä Maedojen kotona ei rikottu sääntöä olla puhumatta työasioista. Kun hän tuli vanhempiensa kotiin valkoisella RX-7:llä, hän ei tiennyt laisinkaan, että hänen isänsä oli suunnitellut sen. ”Olin ostanut sen auton yksinkertaisesti siksi, että se oli kaikkein nopein”, Maeda kertoo. Ei ole sattumaa, että hänet määrättiin kahdesti ajokieltoon ylinopeuden vuoksi. Hän kertoo myös kiertelemättä, että ”mielestäni auto oli vielä hyvännäköinenkin”. Kaikesta huolimatta hän aloitti vuonna 1982 uran yhtiössä, jossa hänen isästään oli tullut elävä muotoilulegenda. Muutaman vuosikymmenen kuluttua Ikuo on saavuttanut yhtä kunnioitettavan aseman Mazdan kansainvälisen muotoiluyksikön pääsuunnittelijana.

Kiinteästä virtaavaan

Isän ja pojan erot tulevat selviksi, jos Ikuota pyytää vertaamaan isänsä muotoiluajattelua omaansa. ”Isän muotokieli”, nuorempi Maeda sanoo, ”on levollista ja virtaviivaista, ja omani on sitä vastoin dynaamista ja täynnä liikettä. Hän pyrkii luomaan vakaita muotoja, kun taas minä tavoittelen epävakautta ja virtaavuutta.”

Liikkeen ja muuttuvien muotojen korostaminen ovat tosiaankin keskeisiä elementtejä muotoilufilosofiassa, jonka Ikuo Maeda vakiinnutti Mazdalle tultuaan muotoiluosaston johtajaksi vuonna 2009. Kodo: Soul of Motion -muotokieli pyrkii vangitsemaan liikkeen kauneuden paikoillaan pysyvään esineeseen. Tämän tyylin ensimmäisiin autoihin otettiin usein mallia gepardista, joka on ponkaisemaisillaan saaliin kimppuun. Vuosikymmen ja useita malleja myöhemmin tavoitteena on edelleen tiivistää liikkeen voimakas ja kesyttämätön energia tyylikkääksi ja esteettiseksi muodoksi. Sitä Ikuo Maeda tarkoittaa, kun hän puhuu luomuksistaan tunteikkaina. Kunkin Mazdan on tarkoitus koskettaa katsojaansa ja saada hänet aistimaan paikoillaan pysyvään esineeseen iskostettu energia. Matasaburo myöntää, että se näyttäisi olevan toimiva toimintatapa: ”Hänen muotokielessään on jotain, joka puhuttelee minua. Näen, mitä hän ilmaisee. Eikä se johdu siitä, että hän on poikani.”

Mennyt, nykyinen ja tuleva

Kodo-muotokielen jalostuessa Matasaburon vaikutus poikansa ajattelutapaan alkoi tulla selkeämmäksi. Isänsä tavoin Ikuo Maeda uskoo, että vähemmän on enemmän ja että muodon tulisi aina seurata käyttötarkoitusta. He molemmat muistavat selvästi erään hetken, joka antoi nuorelle Ikuolle tärkeän opetuksen estetiikasta. RX-7:n luonnostelutyön aikana Matasaburo Maeda nimittäin antoi pojalleen paperiveitsen. Se oli kaunis joskin erittäin yksinkertainen esine. Kiiltävän teräsveitsen oli suunnitellut kuuluisa italialainen muotoilija ja taiteilija Enzo Mari.

Veitsen muotoilu oli siinä mielessä erityinen, että siinä oli kierre, joka näytti väkivahvojen käsien vääntämältä. Se oli hienovarainen ja silti vaikuttava muotoiluvalinta. ”Halusin näyttää Ikuolle, että jo yksi kierre ilmaisee jotain aivan uutta”, Matasaburo sanoo. Poika ymmärsi ja sisäisti opetuksen: ”Tämä esine edustaa todella tärkeää hetkeä elämässäni. Sen muoto on käyttötarkoituksen mukainen, se on todella kaunis ja siinä on paljon tyylisisältöä. Ajattelin, että tätä muotoilu tarkoittaa. Olin vielä nuori, ehkä yläasteikäinen. Silloin tämä veitsi sai minut ajattelemaan, että haluaisin tehdä tällaista työtä”, Ikuo Maeda muistelee. Hän lisää: ”Jos en olisi koskaan nähnyt sitä, en ehkä olisi tässä nyt enkä olisi koskaan valinnut suunnittelijan uraa.”

Italialaisen muotoilun ihailu saattaa olla yksi niistä asioista, jotka yhdistävät tätä isää ja poikaa. Legendaariset autonsuunnittelijat Giorgietto Giugiaro ja Nuccio Bertone olivat molemmat vierailleen Maedan kodissa. Matasaburo Maedan tavoin he olivat suunnittelemassa Mazda Luce -sarjan malleja, joihin lukeutuu etenkin käsitteeksi muodostunut vuoden 1969 Mazda Luce Rotary Coupé. ”En ymmärtänyt, mistä he puhuivat. Sen sijaan vaikutuksen teki heistä huokuva innostus ja heidän kykynsä ilmaista ajatuksiaan kenelle tahansa”, sanoo nuorempi Maeda-san ja myöntää heidän vaikutuksensa myös uuden sukupolven Mazdoihin.

Maedan silmissä italialainen muotoilu erottui muista siinä, että heillä oli tapa työskennellä rungon ehdoilla. ”Runkoon keskittyvä muotoiluajattelu luo voimaa ja kauneutta”, Ikuo selittää ajatuksiaan. ”He tietävät, mikä autossa on olenneista.” Siihen samaan ajatteluun hän tarttui, kun hänelle tuli tilaisuus vaikuttaa Mazdan muotoilukielen tulevaisuuteen. Dynaaminen kauneus, minimalistinen muotoilu ja rungon ympärille rakennettu vahva olemus tulivat entistä selkeämmiksi Kodo-muotoilukielen toisessa vaiheessa, joka alkoi konseptiautosta RX Vision vuonna 2015. Mazdan suunnittelijat riisuivat sen tarpeettomista osista ja piirteistä. Jopa korin luonneilmaisuun tarkoitetut linjat saivat mennä. Tulos oli selkeä. Valon ja varjon tanssi auton pinnalla luo muotoja ja liikettä, mistä auto saa elävän ja hengittävän olemuksen. On kuin sillä olisi sielu – liikkeen sielu, jos ollaan tarkkoja.

Maedan perintö

Ikuo Maeda epäilemättä iskosti Kodo-muotoilukieleen oman ainutlaatuisen luonteensa eli sellaisen tunnevaikutuksen ja dynaamisen voiman, jollaista hän joskus kaipasi isänsä ”levollisempiin ja virtaviivaisempiin” luomuksiin. Siitä huolimatta hän ei koskaan laskenut mielestään isänsä perintöä. Monien Mazda-fanien mielestä konseptiauto RX Vision ilmentää edelleen parhaiten tuota kaksitahoista estetiikkaa, jolle Ikuo Maeda raivasi tietä. Sen korostettu yksinkertaisuus ja tyylikkyys sekä tietenkin kiertomäntämoottori tekevät siitä jossakin määrin kunnianosoituksen muotoilun perusperiaatteille, jotka Matasaburo Maeda loi vuosia aiemmin. Silloin tällöin Mazdan nykyinen muotoilujohtaja jopa ilmaisee halunsa herättää käsitteeksi muodostunut RX-7 takaisin henkiin. Sen seuraaja Mazda RX-8 oli ensimmäinen Ikuo Maedan suunnittelema malli.

Tarkoittaako se sitä, että Maedat ovat päässeet muotoilusta yksimielisyyteen pureskeltuaan asiaa vuosikausien ajan? Ei todellakaan. Muotoilu on edelleen jokseenkin kielletty aihe perhetapaamisissa. ”Puhumme tuskin ollenkaan muotoilusta, koska kunnioitamme toisiamme niin paljon. Tiedämme, että väittelymme päättyisi rumasti. Siksi vältämme tietoisesti koko aihetta”, Ikuo Maeda kertoo. Muodolle uskollinen Matasaburo Maeda sai tietää poikansa osuudesta Mazda RX-8:n suunnitteluun vasta kolme kuukautta ennen sen myynnin alkamista vuonna 2003. Kerrotaan, että hän katsoi sen ”hyvin tehdyksi työksi”. Maedat säilyttävät keskinäisen kunnioituksen eriävistä luovista näkökulmistaan huolimatta, mikä on myös osa heidän dynastiaansa. Ilman sitä Mazda olisi nykypäivänä aivan jotain muuta.

KUVAGALLERIA